Ratun laadunvarmistuslistat Congrid+-sovellukseen ja suoraan työmaalle älypuhelimeesi
Ratu ja SmartCraft julkistivat uuden yhteistyön
Pidimme Rakennustieto Oy:n kanssa uuden yhteistyön julkistamistilaisuuden, jossa esittelimme rakennusalan ammattilaisten yhteisesti kehittämät Ratun laadunvarmistuslistat ja niiden käyttämisen Congrid+-sovelluksella. Miten laadunvarmistuslistat syntyivät, mitä hyötyä ne tuovat urakoitsijalle ja miten niitä käytetään? Rakentamisen asiantuntijat jakoivat arvokkaita näkemyksiään systemaattisuuden ja yhteisten toimintatapojen tuomista eduista.
Mikä on Ratu?
Rakennustieto Oy on rakennustietosäätiön (RTS) osa, joka tuottaa rakennusalan sopimiseen, tuotetietoon, ohjeisiin, varmentamiseen ja rakentamiseen liittyviä palveluita. Ratu on rakentamisen tuotannon tietokanta, josta löytyvät tarpeelliset tiedot rakentamisen tuotantoprosessien suunnitteluun ja toteutukseen
- Ratu-kortisto on Rakennustieto Oy:n ja Talonrakennusteollisuus Ry:n yhdessä julkaisema tunnettu rakentajien tietopankki, jonka ensimmäiset ohjeet julkaistiin jo vuonna 1974
- Ratusta löytyvät rakennustehtävien aloitusedellytykset, työvaiheet, työohjeet, menetelmäkuvaukset, menekkitiedot ja valmiin työn kuvaukset, jotka helpottavat työpakettien standardoinnissa
- Ratun tietokannasta löytyvät työlajikohtaiset ohjeet, jotka sisältävät mm. Talo80– ja Talo2000-nimikkeistöjen mukaisesti laaditut laadunvarmistusohjeet
- Ratu-kortit ovat tietokantamuodossa ja lisenssin haltija voi nykyisin hakea tietoja tarkoitukseen kehitetyn Alvari-nimisen tekoälyn avulla
- Ratun laadunvarmistuslista on rakennusalan ammattilaisten yhdessä kehittämä, Excel-muotoinen työkalu, josta löytyy vuoden 2024 syksyllä jo yhteensä 60 eri työlajia
Uuden yhteistyön tarkoitus: Ei tehdä ja korjata, vaan tehdään oikeaa laatua heti
Rakennustieto Oy ja SmartCraft ovat jo pidempään tehneet yhteistyötä laadunhallinnan ja rakentamisen laatuprosessien kehittämisen eteen. Uuden yhteistyön tarkoituksena on auttaa rakentajia havaitsemaan potentiaalisia laatuongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Miksi ennakoiva toiminta olisi tärkeää?
Materiaalikustannukset kasvavat, kun työtä joudutaan korjaamaan. Korjaaja käyttää myös työn tekemiseen aikaansa. Jos työvaiheita joudutaan tekemään uudestaan, työmaa saattaa viivästyä ja viivästyksistä voi seurata viivästyssakkoja. Jätekustannuksetkin lisääntyvät, kun joudutaan tuottamaan ja hävittämään enemmän jätettä. Huono laatu heikentää yrityksen taloutta ja mainetta”, Rakennustieto Oy:n tiimipäällikkö Suvi Utriainen nosti esiin näkökulmia, joissa korostuivat myös ympäristövastuuseen liittyvät vaikutukset.
Congridin liiketoimintajohtaja Otto Ruusunen toivoi, että laadunhallintaan syntyisi näkökulman muutos koko rakennusalalle:
Perinteisesti työn tekemistä on katsottu virheiden kautta. Mielestäni meidän pitäisi ottaa positiivisempi näkökanta ja keskittyä mieluummin siihen, miten työt voidaan tehdä kerralla oikein. Näin mahdolliset korjattavat virheet eivät pääse hankkeissa kertautumaan”, Ruusunen tiivisti.
Rakennusteollisuus Ry:n edustajana julkistustilaisuudessa puhunut erityisasiantuntija Jani Kemppainen muistutti, että 1.1.2025 voimaan astuva uusi rakentamislaki tulee jatkossa edellyttämään erityisen ja poikkeuksellisen vaativien rakennushankkeiden laadunvarmistuksesta selvityksen. (Lähde: Finlex, pykälä 111)
Selkeää sapluunaahan siihen ei ole, miten se pitäisi tehdä. Jos näillä nykyisillä työkaluilla pystyisimme vastaamaan tähän tarpeeseen, se olisi tietenkin hieno juttu. Ratuun tutustutaan yleensä jo opiskeluaikana. Tärkeää olisi, että opitut rutiinit pysyisivät ja jäisivät käyttöön. Siihen tarvitaan varmasti muutakin kuin pelkkä PDF. Se ei ole mielestäni enää tätä päivää.”, Kemppainen lisäsi.
SmartCraftin maajohtaja Timo Makkonen nosti omassa puheessaan esiin SmartCraft-konsernin laajan käyttäjäpohjan ja leveät hartiat. Uusien toimintatapojen jalkauttaminen ja vieminen käytäntöön voidaan yhteistyön avulla tehdä helpommaksi koko rakennustoimialalle. Esimerkiksi SmartCraftin ohjelmistoista Congridilla on tällä hetkellä noin 10 000 aktiivista käyttäjää Suomessa.
Olemme yhdessä huomanneet, että monet asiakkaamme käyttävät molempia eli Ratua ja Congridia. Tuomme Ratu-lisenssin nyt suoraan Congridiin. Laadunvarmistuslistat ja laatukirjat löytyvät jatkossa Congridista. Näin voimme yhdessä säästää rakentajien aikaa, vaivaa ja sen seurauksena myös rahaa”, hahmotteli yhteistyön laajentamisen etua Rakennustieto Oy:n liiketoimintajohtaja Pia Rämö.
Haluaisitko mieluummin kuunnella koko julkistamistilaisuuden sisällön? Katso maksuton YouTube-videotallenne tästä.
Ratun laadunvarmistuslista syntyi työmaalta tulleesta viestistä
Ratun laadunvarmistuslistojen tarina sai alkunsa, kun rakennuskonserni Peabilla tuotannon kehityspäällikkönä työskentelevä Anita Marjasalo vieraili eräällä rakennustyömaalla noin 3 vuotta sitten.
Olen ollut mukana Peabin edustajana Ratu-työryhmässä vuosina 2014–2023. Omassa työssäni olen aktiivisesti kierrellyt eri työmaita tiedustelemassa, mitä työhön tarvittaisiin oikeasti enemmän. Rakentamisen hankkeessa mukana olevilla osapuolilla on tyypillisesti erillisiä laatuun liittyviä omia vaatimuksia ja toimintatapoja. Pahimmassa tapauksessa samoja tarkastuksia ja kuittauksia on jouduttu tekemään useampaan kertaan. Ryhdyimme yhteistyökumppanimme Mittaviiva Oy:n tutkimusjohtaja Tarja Mäen kanssa miettimään, miten voisimme kehittää laadunvarmistukselle omat listat. Koimme, että haaste ei koske vain Peabia, vaan se on yhteinen kaikille rakentajille. Ryhdyimme tuottamaan laatutarkastuksia selkeiksi sisällöiksi, jolloin voisimme saada samankaltaista laatua toteutumaan useammin”, Marjasalo avasi puheenvuorossaan kehitystyön taustaa.
Kehittäjät Ratu-työryhmässä tiesivät, että pelkkien tietojen saatavuus ei riittäisi työmaalla, koska arjessa kaivataan yksittäisten kirjojen tai dokumenttien sijaan selkeitä työkaluja. Heti ensimmäisistä kommentointivaiheista alkaen, työmaiden vastaanotto oli Marjasalon mukaan positiivista.
Nykyisin Ratu-kortistosta löytyvän Excel-pohjaisen laadunvarmistuslistan käyttömahdollisuus Congridilla tarkoittaa jatkossa sitä, että listan sisältö on käytettävissä ja jaettavissa reaaliaikaisesti suoraan työmaalla älypuhelinsovelluksella ja tarkastusten kulku on kaikkien osapuolten tiedossa.
Ennen hyvässäkin tapauksessa työmaa keräsi tietoja tarkastuksiin Ratu-korteista, Congridista ja omista pohjistaan. Nyt Ratu-listat ovat valmiina pohjina istutettuna laadunvarmistusmatriisiin ja ne ovat kohdekohtaisesti räätälöidyt yhdessä työnjohtajien kanssa”, Marjasalo kiteytti.
Otto Ruusunen havainnollisti, miten listaa Congridilla käytetään ja nosti esiin samalla vielä yhden aikaa säästävän ratkaisun lisää:
Listan tehtävät ovat matriiseissa omina työvaiheinaan ja niiden yhteydessä on suorat linkit RatuPakkiin, mikäli kyseiseen tehtävään, esimerkiksi vaikka ikkunoiden pellitykseen tarvittaisiin lisätietoja. Näin tietoa ei tarvitse kesken työn ryhtyä erikseen hakemaan Ratu-korteista”, Ruusunen näytti.
Peabin Marjasalo lisäsi, että yhteisesti käytettävien työkalujen lisäksi yhteisesti hyväksytty laatu tarvitsee yhteistä kommunikaatiota ja yhteisiä pelisääntöjä:
Tarkastukset voidaan tehdä oikea-aikaisesti, kun ne ovat vaiheistetut ja kaikki on kerralla tarkastettavissa. Oikeat tahot osallistuvat tarkastuksiin, kun on yhteinen keskusteluväylä listan muodossa. Se on konkreettista, eikä pelkkiä viittauksia lähdeteoksiin. Kun alalla useampi taho vaatii tätä, saamme kaikki vaatimaan samoja toimintatapoja. Sen seurauksena laatu paranee”, hän summasi oman puheenvuoronsa loppuun, mikä on muutoksen lopullinen tarkoitus.
Tahtituotanto on malliesimerkki, miten alaa voidaan viedä yhdessä eteenpäin
Building2030-konsortion hanketyössä vuodesta 2018 mukana ollut A-Insinöörien kehityspäällikkö Joonas Lehtovuori toi julkistustilaisuuteen konsortion tuoreimmat kuulumiset. Hän esitteli samalla yrityselämän käytännön ja yliopiston tutkimuksen yhdistävän yhteistyön merkittävimpiä saavutuksia.
Konsortion keskeinen tavoite on visioida, miltä kotimainen rakentaminen näyttää vuonna 2030 ja etsiä yhdessä keinoja vision toteuttamiseen yhdessä 21 eri organisaation kanssa ja havainnollisti toteutusta esimerkillään tahtituotannosta.
Tahtituotanto löydettiin ja tuotiin Suomeen USA:sta ja Saksasta vuonna 2017. Suomi on kuitenkin profiloitunut hyvin lyhyessä ajassa toimintatavan kärkimaaksi tutkimuksessa ja käytännössä. Miten semmoinen on ollut mahdollista?
Suomi on esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna tosi pieni rakennusalan markkina. Kun muutamat isot toimijat innostuvat täällä uusista aiheista, toteutustapa monistuu helpommin koko maahan. Maailmalla kehitys on enemmän yksittäisten yritysten varassa”, Lehtovuori perusteli.
Ratkaisevan tärkeä kysymys uusille innovaatioille onkin, miten löydetyt ja hyväksi havaitut toimintatavat saataisiin skaalautumaan yleisiksi toimintatavoiksi?
On tosi vaikeaa muuttua alana, jos muutosta tehdään yksin ja omissa nurkissa. Yritysten ja yliopiston välinen malli on hyvä malli siitä, miten systeemistä muutosta voidaan viedä yhteisesti eteenpäin. Tahtituotanto on paljastanut ongelmia, niiden juurisyitä ja laittanut meidät pohtimaan ratkaisuja. Mitä pitäisi tehdä eri tavalla esimerkiksi esivalmistuksessa, koulutuksessa tai digitaalisten järjestelmien kanssa? Tahtituotanto on malliesimerkki siitä, miten alaa voidaan viedä yhteisesti eteenpäin”, Lehtovuori naulasi selkeän viestin.
Kiinnostaisiko sinua kuulla tarkemmin, miten voisimme tuoda lisäarvoa yrityksellesi?
Aloita Congridin testaaminen veloituksetta
