Miten digitaalinen rakennustyön tarkastusasiakirja toimii?

Tarkastusasiakirja

Rakentamisen ammattilaiset jakavat käyttökokemuksiaan 

Rakennustyön tarkastusasiakirjan tarkoituksena on todentaa ja näyttää viranomaisille, että rakennustyö on tehty hyvän rakennustavan, säädösten ja vaatimusten mukaan.

Huhtikuussa järjestämässämme Admin-päivässä kolme rakentamisen asiantuntijaa ja ammattilaista Haahtelalta, SRV:ltä ja Helsingin Kaupungin Rakennusvalvonnasta jakoivat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään digitaalisten tarkastusasiakirjojen käytöstä ja kehittämisestä.

 

Digitaalinen rakennustyön tarkastusasiakirja yhdenmukaistaa toimintatapoja – Case Haahtela  

Rakennustekniikan insinööri Eero Puustinen sai vuonna 2023 valmiiksi opintojensa lopputyön, jonka tavoitteena oli luoda toimeksiantajayritys Haahtelalle sähköinen rakennustyön tarkastusasiakirja  

Puustisen mukaan, projektille asetettiin kolme tavoitetta:   

  1. Siirtyminen pois Excelistä nykyaikaisempaan digitaaliseen järjestelmään
  2. Toimintatapojen ja mallien yhdistäminen
  3. Vakioidun tarkastusasiakirjamallin luominen

Etenkin vastaavien kanssa käydyt haastattelut olivat tutkimustapana hänen mielestään erityisen tärkeitä:  

Vastaavien mukaan, asiakirjan tulisi olla ajantasainen ja sisältää työn kannalta kaikki kriittiset vaiheet. Rakennusvalvonnan haastatteluissa korostettiin myös tarkastusasiakirjan kohdekohtaista räätälöintiä. Haastatteluissa korostettiin myös sitä, että työkalun tulisi olla helppokäyttöinen, toimiva ja kattava. Mitään liian vaikeasti opittavaa tai monimutkaista ei kaivattu”, Puustinen kertaa.  

Tarkastusasiakirjapohjaa päätettiin ryhtyä luomaan Haahtelan aiemmin käyttämän Excel-muotoisen asiakirjan pohjalta. Congridista löytyivät sopivat työkalut sähköisen tarkastusasiakirjan tekemiseen ja valmiita pohjia.  

Puustinen tutustui projektissaan eri kuntien rakennusvalvonnan tarkastusasiakirjakäytäntöihin ja halusi selvittää mahdollisuuksia yhteisen mallin tuottamiseen riippumatta siitä, missä kunnassa rakentamistyö tehdään.  

Aiempi Haahtelan asiakirjapohja mukaili eniten Helsingin pohjaa, koska kohteita on eniten Helsingissä. Totesin, että kuntien kesken voi pieniä eroavaisuuksia olla, mutta pääpiirteet asiakirjoissa ovat hyvin samat”, Puustinen niputtaa havaintonsa.   

Tarkastusasiakirjapohjien käyttäjät kertoivat Puustiselle haluavansa tarkastusasiakirjasta mahdollisimman kattavan, jolloin siitä voi itse poistaa hankkeelle kuulumattomia tietoja hankekohtaisessa räätälöinnissä. He kertoivat mieluummin poistavansa kuin lisäävänsä tietoja asiakirjoihin. 

 

Miten tarkastusasiakirjoja käytetään ja mitä etua siitä on?   

Haahtelalla on laadunvarmistukseen tarkastuspohjia kaikkiin laatumatriisin mukaisiin työvaiheisiin.  

 Laatutarkastuksiin osallistuvat työvaiheiden tarkastajat, työmaan valvojat, urakoitsijan työnjohtaja ja malleihin myös suunnittelijat.  

  • Kohdekohtainen räätälöinti on avainasemassa ja vastaava lähtee poistamaan tarkastusasiakirjasta kohteeseen kuulumattomia kohtia
  • Tuotehyväksynnät tehdään erikseen RT-tuotetiedon hallintapalvelun avulla. Työmaainsinööri vastaa tuotteiden hyväksymisprosessista hankkeilla ja kuittaa kohdan tarkastusasiakirjassa
  • Kaikilla hankkeilla toimitaan kuivaketju10-toimintamallin mukaan. Tarkastusasiakirjan kosteudenhallinnan osuus hoidetaan kuivaketju10-järjestelmän riskilistan avulla ja tarkastusasiakirjaan kuitataan ainoastaan kosteudenhallinnan osuus
  • Mikäli riskilista ei ota huomioon joitain hankkeessa ilmeneviä erityispiirteitä, ne lisätään tarkastusasiakirjaan
  • Tarkastusasiakirjaan otetaan vastuuhenkilöiden kuittaukset
  • Tarvittavat TaTe-tarkastusasiakirjamallit on integroitu sähköiseen tarkastusasiakirjaan

Raportteja ei erikseen liitetä tarkastusasiakirjaan, koska niitä voi syntyä jopa tuhansia”, Puustinen lisää ja toteaa, ettei yhteisen mallin tekeminen tapahdu yhdessä yössä. Mutta työ kannattaa.

Puustinen listaa 7 havaitsemaansa etua yhteisen digitaalisen tarkastusasiakirjan rakentamisesta:  

  1. Toimintamalleista tulee yhtenäiset
  2. Toiminnasta saadaan palautetta (Mikä toimii ja mikä ei toimi?)
  3. Malli on helppo esitellä uusille henkilöille
  4. Laatudokumentaation voi käydä läpi etänä (Ei ajelua työmaille)
  5. Rakennustyöstä tulee läpinäkyvää
  6. Yhteistyö hankkeilla kehittyy, koska dokumentaatio käydään yhdessä läpi
  7. Laadunhallinta ja tarkastusasiakirjat kommunikoivat keskenään

”Tarkastusasiakirjan puolelta voi siirtyä laatumatriisin puolelle yhdellä klikkauksella. Tarkastuksen loppuyhteenveto on helppo toteuttaa. Moniulotteinenkin hanke voidaan helposti jaotella ja kohtuullisen pienellä vaivalla ottaa Congridista ulos”, Puustinen lupaa

 

Suurhankkeessa yhtenäisellä tarkastusasiakirjalla ja ryhmätyökalulla helppoutta kommunikointiin – Case Laakson Yhteissairaala  

SRV:n Laakson Sairaalan rakennushanke on mittakaavaltaan suurhanke, jonka ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2026.   

Hankkeessa kehitys- ja laatuinsinöörinä toimiva Mika Piiroinen kertoo, että rakennuspinta-alaa hankkeessa on 91 000 bruttoneliömetriä.  

Rakentamistyön määrän vuoksi meidän piti pilkkoa tämä hanke neljäksi eri lohkoksi. Meillä on määritelty tarkastusasiakirjoihin ryhmät, joiden muodostukseen on käytetty Congridista löytyvää ryhmätyökalua. Jos jollakin on yksittäinen tehtävä, hänen on helpompaa se löytää ryhmien avulla”, Piiroinen havainnollistaa hankkeen sähköisten tarkastusasiakirjojen käyttöä.  

Piiroinen korostaa tarkastusasiakirjan merkitystä keskinäisessä kommunikoinnissa:   

Kun tehtävään tulee tuuraaja tai henkilöt vaihtuvat, heidät on helppo lisätä ryhmään. Kun ryhmissä on muitakin kuin vastaavia, saamme kaikilta tarkastuksiin kuittaukset. Tärkeintä olisi, että nämä asiat olisivat meille helppoja esittää rakennusvalvonnan suuntaan”, Piiroinen lisää.

Hän toteaa lopuksi, että toimintatapa on rakennusvalvonnan hyväksymä. 

  

Mikä on hyväksytty toimintatapa?

Helsingin Rakennusvalvonnassa työskentelevä Arto Lind totesi omassa puheenvuorossaan, että toimintatapojen yhdenmukaistamisen kehittäminen on kaivattua ja tarpeellista tekemistä kaikkien ajan käytön kannalta:  

Jos pohjat ja rakenteet olisivat kaikille selvät, se olisi helpointa kaikkien osapuolten kannalta. Myös valvonnan. Jos yhdestä printatusta sivusta on olemassa kahdeksan erilaista versiota, niin hieman se syö uskottavuutta. Herättää kysymään, että onkohan homma enää kenenkään hanskassa?”, hän aiheellisesti pohtii.  

Millainen on Lindin oma näkemys siitä, mikä on virallisesti ”hyväksytty” toimintatapa? 

Olen kuullut sanottavan, että viranomainen ei voi vaatia, mitä järjestelmää tarkastusasiakirjoihin käytetään. Se pitää paikkansa. On jokaisen organisaation oma asia, millaisen dokumentin he omasta hankkeestaan tekevät. Tarkastusasiakirjojen pohjia on netissä vaikka kuinka paljon. Osa niistä on käyttökelpoisiakin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ne ovat PDF-tiedostoja eli ainoastaan papereita, jotka on laitettu sähköiseen muotoon. Ne eivät ole järjestelmä, kuten Congrid”, Lind huomauttaa.

Myös Lind lausuu Puustisen näkemyksiä kompaten, että tarkastusasiakirjojen hankekohtainen räätälöinti on kaiken a ja o.  

Pohjan pitäisi olla muokattava hankkeella. Vakioituja hankkeita on todella harvoin. Se, että viranomainen kävisi jokaisen pohjan läpi, ei ole mahdollista. Räätälöinti on työläin osa, mutta ei se asia miksikään muutu, vaikka pohja olisi paperilla”, Lind sanoo.

Hän myös muistuttaa, että tilausta etänä tapahtuville kuittauksille on. Sähköinen allekirjoitus on aivan yhtä riittävä kuittaus kuin nimikirjoitusten piirtely papereihin.  

Olen iloinen siitä, että tämä keskustelu on aloitettu. Ettei samoja asioita tarvitsisi kuitata kahteen kertaan. Sähköisestä asiakirjasta on helpompaa suodattaa, mikä tehtävä kuuluu kenellekin ja mikä ei kuulu”, Lind toteaa lopuksi.

Kiinnostaisiko sinua ottaa käyttöön digitaalinen rakennustyön tarkastusasiakirja?   

Varaa asiantuntijaltamme ilmainen esittely ja aloita veloituksetta