Rakentamisen arvoinen laatu vaatii yhtenäistä kulttuuria ja johtamista

Rakentamisen laatu puhuttaa alaa jatkuvasti. Webinaarissa Rakentamisen arvoinen laatu asiantuntijat Johanna Holmström (RALA ry), Anna Fred (Skanska Talonrakennus Oy) ja Otto Ruusunen (SmartCraft) pohtivat, mistä laatu syntyy ja miksi sen varmistaminen edellyttää yhteisiä arvoja, johtamista ja kulttuuria.

Suomalainen rakentaminen kestää vertailun, mutta haasteita riittää 

Suomessa rakennetaan vaativissa olosuhteissa, ja laatu on kansainvälisesti hyvällä tasolla. Johanna tiivisti: “Meillä rakennetaan todella haastavissa oloissa hyvää laatua jo ihan globaalillakin tasolla”.

Vaikka kehitystä on tapahtunut paljon, ongelmat eivät ole kadonneet. Mediassa esiin nousevat usein vanhat virheet: “Media uutisoi 20–30 vuotta sitten rakennetusta laadusta, jonka ongelmat näkyvät tänä päivänä. Rakentaminen on aina ajan hetken tuote”, Otto muistutti. Nykyinen rakentaminen on kehittynyt, mutta kiire ja puutteellinen suunnittelu voivat edelleen romuttaa lopputuloksen.

Laatu syntyy prosessista ja kulttuurista

Laadukas lopputulos vaatii yhteisen toimintatavan ja punaisen langan, joka kantaa hankkeen alusta loppuun. Anna korosti: “Kaikki, mitä tehdään työmaalla, täytyy kulkea samojen arvojen ja saman kulttuurin läpi”.

Rakennusala on edelleen käsityöammatti, jossa ohjeet ja prosessit eivät yksin riitä. Jokainen tekijä valvoo laatua, ja siksi vuorovaikutteinen johtaminen on kriittistä. Hyvä laatuprosessi on aina ihmisten välistä yhteistyötä. Kun toimintatavat on yhdessä sovittu ja niihin sitouduttu, voidaan odottaa hyvää lopputulosta.

Kiire on laadun suurin vihollinen 

Webinaarissa pohdittiin, keskitymmekö liikaa virheiden etsimiseen. Johanna haastoi alan pohtimaan, puhummeko riittävästi onnistumisista. Anna kertoi, että heidän organisaatiossaan juhlistetaan nykyään myös toimivaa prosessia ja välietappeja, ei pelkästään hankkeen valmistumista.

Suunnittelun merkitys korostui kerta toisensa jälkeen. Otto tiivisti: “Etukäteen suunnitteluun käytetty aika säästää aikaa myöhemmin”. 

Kiire on usein itse aiheutettua, ja se on yleisin syy, miksi laatu katoaa. Kun ennakkosuunnitteluun ei panosteta, ongelmat kasaantuvat loppuvaiheessa, ja kustannukset kasvavat.

Yhteistyö ja johtaminen ratkaisevat

Laatu ei synny yksin eikä ylhäältä käsin, vaan yhdessä. Allianssimalli on tästä hyvä esimerkki: “Yhdessä tekeminen on allianssitoiminnan kulmakivi. Onnistumiset ja riskit ovat yhteisiä”, Anna kuvasi. Tilaajan rooli on ratkaiseva; tahtotila määrittää, millainen hanke halutaan toteuttaa.

Lopputuloksen arvioi kuitenkin loppukäyttäjä. Otto kiteytti: “Laatu tarkoittaa, että tuote tai palvelu vastaa vaatimuksia. Osataan tunnistaa tarpeet ja tehdä sen pohjalta hyvät suunnitelmat”. Johanna muistutti, että tekninen toteutus voi olla priimaa, mutta käyttäjäkokemus voi olla silti heikko. Siksi laatu on myös toiminnallista laatua.

Kannustimet toimivat paremmin kuin sanktiot: “Lähdetäänkö etsimään virheitä, vai katsotaanko yhdessä onnistumista? Kun yhdessä onnistutaan, kaikki hyötyvät”, Otto totesi. Johanna tiivisti: “Laatu on tapa toimia. Kyse on johtamisesta ja johtamisjärjestelmästä”.

Asiantuntijoidemme kolme vinkkiä laadun parantamiseen:

• Tee niin kuin itselle tekisit: Minkälaiseen lopputulokseen olisit itse tyytyväinen?

• Aloita keskustelu laadusta tänään: Varmista, että tiimi ymmärtää yhteiset tavoitteet.

• Nosta laatu ykkösprioriteetiksi: Kiire ei saa olla tekosyy.

Katso koko tallenne tästä!

Kiinnostaisiko sinua kuulla tarkemmin, miten voisimme tuoda lisäarvoa yrityksellesi?

Aloita Congridin testaaminen veloituksetta