Rakennusalan tuottavuuden kehityksessä digitaaliset työkalut eivät ole vaihtoehto – Ne ovat välttämättömyys

Rakennusala on teollisten alojen joukossa poikkeus. Sen tuottavuuden kasvun kehittyminen ei ole pysynyt muiden teollisten toimialojen vauhdissa. Miksi näin on käynyt ja mitä asialle voisi tehdä?

Digitaaliset työkalut eivät ole osa rakennusalan tulevaisuutta – ne ovat täällä jo tänään  

Congrid Oy:n Toimitusjohtaja ja SmartCraft Groupin Suomen maajohtaja Timo Makkonen kirjoitti joulukuussa artikkelin Turun Yliopiston julkaisemaan Baltic Rim Economies-verkkomediaan.   

Makkonen linjaa kirjoituksessaan, että digitalisaation hyödyntäminen ei ole vapaavalintainen päätös pyrkimyksissä tuottavuuden kasvuun. 

Hän kuitenkin muistuttaa, että pelkkä digitaalisuus ei ole suora oikotie onneen.

“Digitaaliset työkalut itsessään ratkaisevat hyvin harvoin mitään ongelmia. On tärkeää arvioida ja kehittää ensin työtapoja, joita laadukkaat digitaaliset työkalut voivat tukea”, Makkonen toteaa.

 Jos taustalla oleva prosessi ei ole yhtenäinen, työkalu voi tuoda jopa lisää kuluja tai työtä. 

Makkonen osoittaa esimerkiksi suunnittelun ja käytännön välisen kuilun. Digitaalisia työkaluja on hyödynnetty laajasti jo kauan rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa, mutta työmaalla pelataan edelleen paperilla. 

“Viimeisimmät visualisoinnin muutokset BIM-malliin eivät päivity seinälle printattuun paperiarkkiin”, Makkonen havainnollistaa.

Digitaalisten työkalujen yleistyminen tuo myös haasteita, koska yhteispeli puuttuu

 Rakennusalan digitaalisia työkaluja on jo nyt saatavilla runsaasti. Congridin tarina rakentamisen laadun- ja turvallisuuden hallinnan kehitystyössä täyttää tänä vuonna jo 10 vuotta.  

Miten suhtautuminen rakentamisen ohjelmistoihin ja digitaalisuuteen on Makkosen mielestä muuttunut? 

Kuulijakunta on nyt huomattavasti laajempaa kuin ennen. Nykyisin työkalut eivät kiinnosta enää vain pientä varhaisten omaksujien joukkoa. Asenteet ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi, Makkonen toteaa.

Väestörakenteessa tapahtuvien muutosten vuoksi, käyttäjäkuntakin on rakennusalalla siirtymässä diginatiiviin sukupolveen. Uusiin käyttöodotuksiin halutaan vastata. Rakennusalan digitalisoituminen on väistämätöntä. 

Jo pienet kehitysaskeleet tuovat merkittäviä parannuksia tuottavuuteen

Ilman tietoa on mahdotonta hahmottaa, mitä osaa rakentamistyössä voidaan parantaa. 

“Tiedon kokoaminen ja kokonaiskuvan hahmottaminen on paperisilla lomakkeilla hidasta tai jopa kokonaan mahdotonta”, Makkonen korostaa.

Digitaalinen työkalu mahdollistaa datan kokoamisen, analysoinnin, tiedon reaaliaikaisen jakamisen ja tietoon perustuvien kehityspäätösten teon.     

Ensimmäiset askeleet parempaan tuottavuuteen eivät ole kovin pitkiä. Oikeastaan jo pelkkä siirtyminen papereista yhtenäiseen digitaaliseen prosessinhallintaan nopeuttaa ja selkeyttää työmaan johtamista. 

Digitaalisen työkalun käyttäjän on koettava digitaalisuus hyödylliseksi ja helpoksi

Rakentajilla on jo nyt käytössään valmiuksia ja tarvittavia laitteistoja digitaalisten työkalujen käyttöön. Silti ohjelmat saattavat lojua taskuissa ja koneissa käyttämättä. 

 Tuottavuuden kehittymiseen ei riitä pelkkä työkalun ostopäätös ja käyttökoulutus.

“Digitaalisuuden hyödyt jäävät saamatta, jos työkaluja on vaikeaa käyttää ja tärkeän tiedon saaminen ei onnistu. Käyttäjien on koettava digitaalisuus hyödylliseksi. Yksinkertaisuudella on väliä”, Makkonen painottaa.

Käyttäjän arkikokemus työkalun kehittämisessä on erittäin tärkeää. Congridilla tämä näkyy esimerkiksi niin, että viimeisin toimintouudistus käyttäjäroolien hallintaan viimeisteltiin yhdessä asiakkaiden kanssa. 

Voiko rakentamisen prosesseja standardoida, vaikka rakennushankkeet ovat erilaisia?  

Jokaisessa rakennusprojektissa on omat yksilölliset piirteensä. Siksi olisi helppo esittää väitös, ettei rakentamista voi standardoida.  

Hyvin monissa hankkeissa on kuitenkin samankaltaisuuksia materiaalien, toimintatapojen ja suunnittelun kanssa.

“Samankaltaisen yksityiskohdan suunnitteleminen aina alusta uudelleen ja saman asennuksen tekeminen useilla eri asennustekniikoilla ei ole järkevää. Yritysten pitäisi etsiä toimintatapoja, joita voi standardoida tuotannon sujuvuuden kannalta viisaasti”, Makkonen sanoo.

 Standardoituja prosesseja on helpompaa seurata ja hallita. Koko rakennustyön toimitusketju työmaalta ylimpään johtoon hyötyy standardoinnin kautta seuraavasta paremmasta ennakoitavuudesta.

“Datasta oppiminen avaa täysin uusia kehityksen polkuja. Bisnestä voi johtaa faktoilla. Poistamalla prosessin kipupisteitä rakentamisen tuottavuus kohenee, kulut pienenevät ja laatu paranee”, Makkonen summaa yhteen lopuksi.

Kiinnostaako sinua ottaa digitaalisilla työkaluilla seuraava askel kohti parempaa rakentamisen tuottavuutta? 

Täytä yhteystietosi ja aloita Congridin kokeileminen veloituksetta

Voit myös soittaa meille: Ota yhteyttä

Lue myös tästä asiakkaiden kokemuksia