Congrid 10 vuotta – Rohkeasta visiosta rakentamisen kansainväliseksi kehittäjäksi

Congrid 10 vuotta

On leppoisa ystävänpäivän perjantai ja vuosi 2014. Tampereella järjestettävien Asta-rakennusmessujen seuraavan puheenvuoron otsikkona valkokankaalle heijastuu: ”Tietotekniikka työnjohdon työkaluna”.

Rakennusalan dokumentointia digitalisoidaan vinhaa vauhtia. Mutta kuka uskaltaisi luopua vihkoista tai Exceleistä ja kuinka paljon sillä olisi merkitystä rakennusalan tuottavuuden kasvulle?

Alussa kun otimme kuvia kännykällä, meidän piti todistaa aina paikan päällä, että kuvat todella siirtyvät tietokoneelle, puheenvuoron messuilla käyttänyt Timo Makkonen maalaa ajankuvaan kuulunutta epäröintiä.

Congridin toimitusjohtaja ja SmartCraft Groupin Suomen maajohtaja Makkonen on yksi 10-vuotisjuhlaansa viettävän Congrid-ohjelmistotalon perustajista.

Nyt ensimmäisiä pyöreitä kymmeniään täyttävän Congridin tulikoe kentällä on täyttänyt samalla toisen odotuksen, johon ensimmäisissä asiakastapaamisissa viitattiin paljon:

Rakentamistyön vastuuaika on 10 vuotta. Moni pohti silloin ääneen, että olemmekohan me enää 10 vuoden päästä edes olemassa. Nyt voi hyvillä mielin kiittää kaikkia luottamuksesta, Makkonen heittää.

Congridin idean ydin ei ollut kuitenkaan dokumentoinnin digitalisoiminen. Ohjelmiston tarkoituksena oli luoda eväät suurempaan muutokseen rakentamisen laadun- ja turvallisuudenhallinnassa.

Muutosmatkan peruskivi muurattiin jo vuonna 2012, kun rakennusmestariopiskelija Matti Huusko esitteli Metropolian lopputyöseminaarissa oman aiheensa toisille opiskelijoille. Huuskon lopputyön nimi oli ”laadun dokumentoinnin kehittäminen digitaalisessa ympäristössä”. Yleisön joukossa esitelmää kuunteli myös insinööriopiskelija nimeltään Pasi Savolainen.

Esitykseni jälkeen Pasi tuli juttelemaan minulle. Tuumasi, että onpas meillä samankaltaisia ajatuksia. Ettei tehtäisikään vain jotain uutta dokumentointia, vaan kehitettäisiin mieluummin koko rakentamisen prosessia, Huusko muistelee tulevan yhtiökumppaninsa ensimmäistä tapaamista.

Seuraava Savolaisen ja Huuskon yhteydenpito antoi odottaa itseään muutamia kuukausia. Lopulta radiohiljaisuus murtui ja tilaisuuteen päätettiin tarttua.

Ei kuitenkaan kahdestaan, sillä toteutusta varten tarvittavaa työnsarkaa piisaisi monelle muullekin käsiparille ja aivonystyrälle.

Niinpä Savolainen kysyi tutultaan Timo Makkoselta kiinnostusta hypätä mukaan innovointityöhön.

Tunsin Pasin jo kouluajoilta. Ensimmäisessä tapaamisessamme Sokoksen alakerrassa sijainneella Memphisin terassilla mukana olivat Matti Huusko ja myös hänen veljensä Janne Huusko. Siinä sitten jaoimme kaikille roolit. Janne ryhtyi hoitamaan talousasioitamme ja minusta tehtiin toimitusjohtaja. Sovimme samalla, että seuraavassa tapaamisessa meillä on myös koodari, Makkonen muistelee.

Makkosen verkoston kautta ensimmäiseksi ohjelmiston koodariksi yhytettiin Otaniemen aikainen opiskelukaveri Miika Huusko. Loppukesästä yhtiön rekisteröinti laitettiin vetämään. Patentti- ja rekisterihallitus kirjasi Congrid Oy:n virallisesti kaupparekisteriin 19.9.2013.

Toisena nimivaihtoehtona meillä oli ”Kakkosnelonen”. Sen verran vakavasti sitä harkitsimme, että varasimme nimelle verkko-osoitteen. Tuolla nimellä toimii muuten edelleen meidän testiympäristömme. Lopullisen nimen taisi keksiä Pasi. Halusimme nimen, joka yhdistyisi jotenkin rakennusteollisuuteen. Siihen istuivat sanat Concrete (betoni) ja Grid (raudoitusverkko). Puhuimme itse ”laatuäppistä”, Makkonen taustoittaa nimen syntytarinaa.

Koodaritiimiin kaivattiin pian lisää vahvistuksia. Kuin ketjureaktiona Miika Huusko kysyi tiimiin mukaan Lasse Laakkosta ja Laakkonen puhui puolestaan koodarikaverinsa Olli Loikkasen mukaan.

Mielikuvani rakennusteollisuudesta oli silloin sitä, että isot yhtiöt tekevät isoja projekteja, joita pyöritetään isolla rahalla. Luulisi, että kyllähän silloin systeemit ovat kunnossa. Ei ehkä ajatellut, miten paljon ohjelmistoilla on merkitystä. Minulla ja ”Opalla” oli silloin harrasteprojekti, jolla ei ollut mitään selvää päämäärää. Congridissa me pääsimme ratkaisemaan ihan oikeaa tarvetta. Aika nopeasti syntyi päätös, että mikäs siinä. Olen mukana, Laakkonen kuvailee ensikosketustaan ideaan.

Totuus löytyy raksalta

NCC:llä työmaamestarin haalareissa kentällä huhkinut Matti Huusko teki työmaalla Congridin kehittämiseen liittyviä havaintoja normaalien työmaatehtäviensä lomassa ja koodarikolmikko toteutti Huuskon havaintojen pohjalta ohjelmistoon kehitysaskeleita.

Käytännöllisyys oli koko ajan mielessä. Ohjelmiston täytyy toimia haastavissa olosuhteissa. Jos miettii tilannetta tarkastukselle ontelolaattakentällä räntäsateessa, on ohjelmiston käyttöliittymä suunniteltava toimimaan vastaavissa tilanteissa, Huusko tuumii.

NCC:n IT Manager ja Nordic-tasolla yhtiön järjestelmähankinnoista vastaava Timo Mäenpää muistelee, miten Congridin pilotointi alkoi yhdestä kerrostalotyömaasta.

Työmaainsinöörimme Matti esitteli Congridia kavereilleen ja muut projektit alkoivat kiinnostumaan siitä. Työmailla innostuttiin ajatuksesta, että paperilomakkeiden tilalle saataisiin digitaalinen työkalu. Tuohon aikaan ei ollut vielä hirveästi mobiiliapplikaatioita tarjolla, vaikka paljon erilaisia yritelmiä oli. Congridin kehittämä ratkaisu vaikutti heti alussa jo melko kypsältä, Mäenpää muistelee.

Congridin kehitystyö meni eteenpäin virallisten palkkatöiden ohella. Kun varsinaisten leipäpuiden osuus päivän työurakoista oli kahlattu, niin päivät jatkuivat Congridin kehittämisellä ja myyntitapaamisilla.

Jotain tarvitusta moniottelijan luonteesta kertoo Huuskon kuvaus työreissuista Tampereen ja Helsingin välillä:

Muistan, miten kannettava tietokoneen oli apukuskin paikalla auki tapaamisiin ajaessani. Aina, kun järjestelmään kilahti uusi tukipyyntö niin laitoin vilkun päälle ja vetäisin auton seuraavalle rekkaparkille käsitelläkseni pyynnön. Asiakaskokemuksesta halusi pitää hyvää huolta, Huusko muistelee.

Ja etteivät elämän palapelin liikkuvat osat olisi olleet liian harvalukuisia, niin keväällä 2014 useimmat perustajista kantoivat palavereihin iloisia perheuutisia.

Lähes kaikki ilmoittivat vuorollaan, että nyt olisi lapsi tulossa. Henkilökohtaisesti meidänkin perheeseemme syntyi kaksi lasta. Perheen ja työn yhdistämistä helpotti tosi paljon, kun toimintatapamme perustui kokonaan etätyöskentelyyn. Meillä ei ollut pitkiin aikoihin ollenkaan fyysisiä toimitiloja. Muistan vieläkin, miten myöhemmin ensimmäinen palkattu työntekijämme ja tuotepäällikkö Saku Vuori ihmetteli, että on tämä kummallinen firma, kun toimistolla ei ole juuri koskaan ketään paikalla, Timo Makkonen muistelee elämän osa-alueiden yhteensovittamista nyt jo hieman huvittuneena

 

Isot edistysaskeleet ja isot päätökset

Vuoden 2015 kääntyessä loppusuoralle, työn hedelmät alkoivat hiljalleen kypsyä ja perustajien pöydällä olivat edessä isot henkilökohtaiset päätökset.

Minä sanoin itseni irti silloisesta työpaikastani syksyllä ja olin ensimmäinen, joka siirtyi kokonaan Congridille töihin. Sillä ratkaisulla oli minulle tosi iso merkitys. Oli kova halu nähdä, mihin me voimme ideallamme päästä, Lasse Laakkonen kuvailee silloisia tuntojaan

Läpilyönnin ennusmerkkejä oli ilmassa. Pienempiä kauppoja oli tehty jo paljon, mutta ratkaiseva kiihdytys koitti vuodenvaihteen ja vuoden 2016 alussa.

Olimme saavuttaneet selvästi oikeanlaista kohinaa rakennusalalle. Meille tuli yhteistyötiedusteluja isoista hankkeista ja olimme saaneet paljon uusia asiakkuuksia. Kevään ja kesän aikana pohdin, onko tulevaisuuteni vakavaraisessa pörssiyhtiössä vai Congridilla. Sovin itseni kanssa, että kesälomilta palaan vastauksen kanssa, Makkonen sanoo.

10 vuoden takaisessa visiossa Congridin perustajatiimin jäsenet olivat toivoneet jonakin päivänä näkevänsä itsensä osana Musiikkitalon kaltaisten näyttävien kohteiden laadukkaassa ja turvallisessa rakennustyössä.

Olemme nyt vuosien varrella olleet mukana esimerkiksi Eduskuntatalon ja Finlandia-Talon remonteissa. Kalasataman näyttävät tornit ja Tripla on rakennettu Congridia käyttäen. Olemme nyt mukana rakentamassa kaikkialla, Makkonen hahmottaa vision muuttumista todeksi

Ohjelmiston myynnistä ja markkinoinnista vastanneen Matti Huuskon mukaan keväällä 2016 solmittu iso yhteistyösopimus NCC:n kanssa oli lopullinen merkki hänelle siitä, että nyt tehdään jotain merkittävää.

Timo Mäenpäällä on selkeä kuva syistä, miksi yhteistyöstä päätettiin tehdä Congridin kanssa laajamittaista:

Congridilla kuunneltiin meidän tahtotilaamme ja mitä me työkalulta haluamme. Meillä oli paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että saamme meille tärkeäksi koetun työkalun. Ohjelmisto oli helppokäyttöinen. Käyttöönotto ei vaatinut isoja koulutuksia. Projektit pystyivät ohjaamaan pyyntöjä alihankkijoille ja muille osapuolille vaivattomasti, Mäenpää toteaa

Mäenpää korostaa, että ohjelmistohankintoihin liittyy aina liiketoimintariskejä ja Congridin startup-luonne tiedostettiin. Congrid on kuitenkin osoittautunut yhteistyövuosien saatossa avoimeksi ja luotetuksi toimittajaksi.

Miksi Congrid yleistyi ja löi läpi?

Jani Kemppainen toimii Rakennusteollisuus Ry:n asiamiehenä ja teknisten asioiden asiantuntijana. Hän muistaa vielä alussa mainitut 14.2.2014 Tampereella järjestetyt Asta-messut, joita yhdistys oli järjestämässä ja ensimmäiset kohtaamisensa Congridin ohjelmiston ja ihmisten kanssa.

Me olemme pyrkineet luomaan jäsenillemme tilaisuuksia kuulla erilaisista vaihtoehdoista ja silloin ohjelmistoyhtiöt kävivät oman halukkuutensa mukaan tilaisuuksissamme ohjelmia esittelemässä. Congrid hyödynsi näitä mahdollisuuksia silloin tosi aktiivisesti, Kemppainen muistelee.

Kemppaisen mielestä rakentamisen haasteet ovat muovautuneet 10 vuoden saatossa toisiin muotoihin.

Rakennusalan turvallisuusasiat ovat menneet selvästi eteenpäin. 10 vuotta sitten pähkäiltiin, miten esimerkiksi valokuvat saadaan kännykältä tietokoneelle tai WLAN-verkot toimimaan rakennustyömaalla. Nyt nämä ongelmat on jo ratkaistu. Kännyköistä on tullut sisällöntuotannon välineitä. Tabletit ja sähköiset työkalut ovat aivan toisenlaisessa hyötykäytössä, vaikka lyijykynillä tehdäänkin vielä jonkin verran merkintöjä sinne tai tänne, Kemppainen sanoo.

Kemppainen toteaa, että Suomi on luonteeltaan insinöörikansa, joka on valmiina kokeilemaan uusia juttuja. Mutta jatkokehittämisen hän näkee haasteena. Esimerkkinä hän käyttää tietomallinnusta, jossa Suomi on ollut edelläkävijä ja sittemmin menettänyt paikkansa etujoukossa. Mitä oppia Congridin kehitystarinasta voisi imeä?

Sillä on mielestäni iso merkitys, että tämä tuote tehtiin oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Meidän pitäisi enemmänkin uskaltaa haistella alan todellisia tarpeita. Menestys on kovaa työtä ja markkinointia. Kun jalan saa oven väliin, pitäisi uskaltaa laittaa paukkuja siihen, että jalka myös pysyy oven välissä. Joskus päätä pitää lyödä pitkäänkin seinään. Mutta kun on riittävän kova pää, niin ennen pitkää se seinäkin murtuu. Kokeillaan ja muokataan kokeilun kautta, Kemppainen pohdiskelee.

Matti Huuskon mielestä käytännön ymmärrys ja samaistuminen ihmisten todellisiin työolosuhteisiin on kriittistä:

Congridilla oli alusta asti myynnissä rakennusalan ammattilaisia, jotka tuntevat työmaan arjen. Ihmiset, jotka ymmärtävät vaatimustason. Tuntevat samanlaisina toistuvien töiden kaksinkertaisen tekemisen tuskan, Huusko miettii

Hän nostaa esiin myös luottamuksen toimintavarmuutta kohtaan. Myyntityö alkoi olla helpompaa, kun positiivisia kokemuksia luotettavuudesta alkoi tulemaan. Timo Makkonen on samoilla linjoilla:

Toimiva järjestelmä menestystekijänä ei ehkä herätä kovin suuria intohimoja, mutta ammattimaisesti toteutettu ja luotettavasti toimiva ratkaisu on kantanut meitä pitkälle, Makkonen linjaa.

NCC:n Timo Mäenpää näkee tulevaisuudessa tärkeänä asiana myös tietoturvan huomioinnin.

Jaetuissa digitaalisissa ympäristöissä henkilötietojen turvaaminen on kriittinen osa-alue ja siinä ohjelmiston toimittajalla on merkittävä rooli. Integroitavien ohjelmistojen tietosuoja on pystyttävä säilyttämään, Mäenpää toteaa.

 

Perustajatiimistä pörssiin

Congridin tarinassa kirjoitettiin uusi kasvuluku vuoden 2021 tammikuussa, kun yhtiöstä tuli osa pohjoismaista rakennusalan pörssiyhtiötä, SmartCraft Groupia. 

Me olemme olleet viime vuodet ison muutoksen äärellä, kun meillä ei ole enää vain yhtä tai kahta tiimiä. Olemme siirtyneet perustajavetoisesta toimintakulttuurista isomman yhtiön osaksi. Meillä on onneksi jo aikaisessa vaiheessa panostettu henkilöstöhallintoon. Oma HR-henkilö on ollut palveluksessamme useamman vuoden, Timo Makkonen kuvailee.

Työskentelyfilosofiassa on pyritty kuitenkin säilyttämään aktiivisesti keskusteleva kokeilukulttuuri, jossa strategisten visioiden toteutuskeinoja pohditaan yhteisesti ja yksilöille annetaan mielellään vapautta.

Ihmiset kuitenkin lopulta tekevät kaiken koodeista asiakaspalveluun ja myyntiin. Me haluamme varmistaa, että kaikki työssä viihtymiseen liittyvät perusasiat ovat hyvällä mallilla, Makkonen lisää.

10 vuoden matka on osoittanut ja opettanut perustajille ainakin sen, että pelottomalla ja rohkealla asenteella uuden oppimista kohtaan voi saavuttaa paljon.

Onhan se huikeaa ajatella, että aloitimme tyhjältä pöydältä ja nyt olemme päätyneet tekemään sopimuksia Suomen suurimpien yritysten kanssa ja viemään liiketoiminnan pörssiin, Lasse Laakkonen iloitsee.

Vuonna 2022 uusiin tuuliin siirtynyt Matti Huusko sanoo, että vuodet opettivat arvostamaan yrittäjyyttä, myyntiä ja henkilöstöjohtamistyötä.

Kaikista suurin merkitys työlle kiteytyy kuitenkin Huuskon muistoon Turun Ruisrockin keikan tapahtumista vuodelta 2017:

Eräs kaveri veti hihasta ja kysyi, että olenko minä se Congrid-tyyppi. Sitten hän kertoi, että olemme helpottaneet hänen työtään tosi paljon. Harvemmin sitä 40 000 ihmisen tapahtumassa näin käy. Kun joku kertoo ohjelmiston helpottaneen hänen työtään, se on ylivoimaisesti isoin juttu. Etenkin kun ollut itse siellä kentällä ja tietää, miten hektistä se työ on, Huusko päättää.