3 vinkkiä työmaan parempaan johtamiseen

Mitä on hyvä työmaan johtaminen? Congridin webinaarissa “Johtaako työmaa sinua – vai johdatko sinä työmaata?” panelistit Lauri Fagerlund, Mika Piiroinen ja Otto Ruusunen keskustelivat johtamistavan vaikutuksista niin työmaan sujuvuuteen, työtyytyväisyyteen kuin työn laatuun. Nostimme keskustelusta kolme käytännön vinkkiä parempaan johtamiseen, jotka jokaisen työnjohtajan on helppo soveltaa arkeensa heti.

1. Vastaa johtamisen peruskysymyksiin

Hyvä johtaminen alkaa selkeydestä: jokaisen on tiedettävä, mitä työmaalla tapahtuu. Lafan toimitusjohtaja Lauri Fagerlund tiivisti johtamisen ytimen viiteen kysymykseen:

Johtamisen konsepti vastaa viiteen M-kysymykseen: mitä tehdään, missä tehdään, milloin tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. Kun näihin kysymyksiin vastataan, ovat työn tekemisen edellytykset kunnossa.”

Digitaaliset työkalut voivat tukea tätä prosessia ja lisätä selkeyttä. Ne auttavat tehtävien kohdistamisessa oikeille henkilöille, etenemisen reaaliaikaisessa seurannassa ja tiedon jakamisessa, mikä vapauttaa aikaa varsinaiseen johtamiseen.

SmartCraftin asiakkuusjohtaja Otto Ruusunen muistutti kuitenkin, että vaikka digitaaliset työkalut helpottavat prosessien ohjausta ja seurantaa, ne toimivat vain johtamisen tukena. Kuten fyysisiä työvälineitä, myös digitaalisia työkaluja tulee osata käyttää fiksusti, jotta niiden tarjoamasta datasta on aidosti hyötyä.

Mikään sovellus tai ohjelmisto ei korvaa päivittäistä johtamista. Ne ovat työkaluja, eivät ratkaisuja.”

2. Johda ihmisiä luomalla palautekulttuuri, joka motivoi

Työmaalla työnjohtaja on myös henkilöjohtaja. Jos työmaalla seurataan vain tehtävien etenemistä työmaatoimistolta käsin eikä palautetta anneta, motivaatio kärsii ja työkulttuuri jää reaktiiviseksi.

SRV:n laatuinsinööri Mika Piiroinen painottikin, että työmaalla tarvitaan läsnäolevaa, empaattista johtamista ja rakentavaa palautekulttuuria. Se vie aikaa ja edellyttää kykyä myös vastaanottaa palautetta, mutta pitkällä tähtäimellä lisää viihtyvyyttä ja proaktiivisuutta.

Fagerlund kertoi kehittämästään pikkuvoitto ja pikkutappio -mallista, jolla oli itse saanut parannettua palautekulttuuria työmaalla. Kun pieniäkin onnistumisia nostettiin esiin säännöllisesti joka viikkopalaverissa, myös virheitä pystyttiin käsittelemään rakentavasti. Palautteesta tuli ohjaavaa.

Hyvä palaute on konkreettista, ajoissa annettua ja kohdistuu tekoihin, ei ominaisuuksiin. Kun työntekijä tietää, mitä hän teki hyvin, hän voi toistaa onnistumisen.”

3. Johda itseäsi pilkkomalla aikataulut hallittaviin osiin

Työnjohtajan arki on täynnä keskeytyksiä ja päällekkäisiä tehtäviä. Kiireessä arki muuttuu jatkuvaksi tulipalojen sammuttamiseksi, prosessit alkavat hajota ja suunnitelmallisuus katoaa. Piiroinen muistuttikin tarkkailemaan myös omaa toimintaa:

Oman työajan moderointi on kaikkein tärkeintä. Opetetaanko me työnjohtajalle sitä?”

Jos suuret projektit tuntuvat ylivoimaisilta, niitä kannattaa katsoa pienemmissä osissa. Fagerlund suositteli, että kolmen kuukauden aikataulun sijaan mietitään, mitä pitää tapahtua seuraavan kolmen päivän aikana. Kun tavoitteet pilkotaan pieniksi, ne muuttuvat ymmärrettäviksi ja toteutettaviksi.

Päivän päätteeksi kannattaa pysähtyä ja kysyä: johdinko tänään työmaata vai seurasinko sitä?

Pitää muistaa katsoa itseään peilistä ja miettiä, miten meni tänään. Jos voi todeta, että meni ihan hyvin – silloin alkaa olla jees tilanne.”

Nopea muistilista työmaan parempaan johtamiseen

Selkeys: Vastaa viiteen M-kysymykseen ja hyödynnä digitaalisia työkaluja tiedon ja tehtävien hallintaan.

Palautekulttuuri: Anna konkreettista, ajoissa annettua palautetta ja korosta onnistumisia.

Itsensä johtaminen: Pilko aikataulut hallittaviin osiin ja keskity yhteen tehtävään kerrallaan.

Hyvä johtaminen on enemmän kuin prosessien seuraamista. Se vaatii kiinnostusta, harjoittelua ja halua ymmärtää sekä ihmisiä että työmaan toimintaa. Kuten Ruusunen tiivisti osuvasti:

Työnjohtaja tittelinsä mukaisesti pitää johtaa sitä työtä. Se ei ole työn seuraaja vaan työn johtaja, ja se me valitettavasti välillä unohdetaan. — Seurataanko me aikataulua, vai johdetaanko me sitä työtä, jotta aikataulu saavutetaan?”